Liettua ABC

• Liettuan tasavalta (Lietuvos respublika) pinta-ala on 65 300 km2. Rajanaapurit ovat Latvia pohjoisessa, Valko-Venäjä idässä, Puola lounaassa ja Kaliningrad (entinen Könisgberg ja Itä-Preussi) länsilounaassa. Metsää pinta-alasta on 27.6 %. Järviä Liettuassa on 2.830 kpl, merellistä rantaviivaa 99 km.
• Pisin joki Nemunas 937 km. josta Liettuan puolella 475 km.
• Korkein kohta on Juozapine, 294 m.
• Asukasluku Liettuassa on 3.7 miljoonaa asukasta. Liettualaisia noin 81 %, venäläisiä 8.5 %, puolalaisia 7%, valkovenäläisiä 1.5 %. Lisäksi tataareja, latvialaisia, saksalaisia, juutalaisia jne.
• Kaupungit Pääkaupunki Vilna (Vilnius liettuaksi), asukasluku 578 000. Kaunas noin 415 000 asukasta, Klaipeda 200 000, Siauliai 147 000, Panevezys 133 000.
• Kieli Liettuan ainoa virallinen kieli on liettua
• Valtiomuoto: Liettua on parlamentaarinen tasavalta. Presidentti: Valdas Adamkus (valittu 1998) Parlamentti: Seimas, 141 jäsentä Virallinen kieli: liettua, mutta kansallisille vähemmistöille on taattu melko vahva kulttuuriautonomia. Liettuassa ei myöskään ole yhtä suurta valtiottomien kansalaisten ongelmaa kuin Latviassa ja Virossa, periaatteessa kaikki neuvostoaikana maassa asuneet ovat saaneet tai saavat haluetessaan kansalaisuuden. Liettuan kirjakieli alkoi kehittyä vasta 1500-luvulla, vaikka maa oli keskiajalla ollut suurvalta.
• Tärkeimmät puolueet: Uusi liitto (Naujoji sajunga), Liberaalit (Liberalu sajangu), Isänmaan liitto (Lietuvos konservatoriai), talonpoikaispuolue (Valstieciu partija), Keskustaliitto (Centro sajunga). Lisäksi mm. kristillisdemkraatit, sosialidemokraatit, Liettuan puolalaisten yhteenliittymä, kansallismielisten ja poliittisten vankien liitto (Jaunoji Lietuva).
• Rahayksikkö lita (käyttöön 25.6.1993), jakaantuu 100 senttiin.
• Itsenäisyyspäivä 16.2. (1918), virallisesti itsenäisyyden uudelleenrakentamisen päivä
• Uskonto: valtauskonto roomalaiskatolisuus, ortodokseja, luterilaisia ja juutalaisia
• Säännölliset juhlapäivät: Uuden Vuoden päivä, 13.tammikuuta (vuoden 1991 verilöylyn muistopäivä), 16.2. itsenäisyyspäivä, 11.3. itsenäisyyden palauttamisen päivä (vuonna 1990 julistettu), 14.6. surun ja toivon päivä (vuoden 1940 kyyditysten muistopäivä), 23.6. (vuoden 1941 kapinan muistopäivä), 1.11. pyhäinpäivä, 25.-26.12. joulu
• Liettuan lippu: kelta-vihreä-punainen lippu on vuodelta 1918. Symboliikka keltainen - aurinko, valo, vauraus vihreä - maa, toivo punainen - maa, elämä, veri, rohkeus ja vapaus.Vaakunassa on ritari (vytas) valkoisen ratsun selässä on jo 1300-luvulta. 1400-luvulla siitä tuli Liettuan suuriruhtinaiden virallinen tunnus.

  Liettua talous

• Liettuan BKT on kasvanut hitaammin kuin kahden muun Baltian maan. Tosin vuonna 1998 kasvuluku oli selvästi Viroa ja Latviaa korkeampi. Vuonna 2000 kasvu oli noin 3.3 % ja vuonna 2001 kasvu oli jo 5.9 %, eli Viron BKT-kasvua suurempi.. Inflaatio on pysynyt Liettuassa suhteellisen hyvin kurissa, parina viime vuonna inflaatio on ollut vain 1.5-2.0%. Työttömyysaste on ollut suhteellisen korkea, noin 11-13%.
• Liettuan kauppatase on ollut alijäämäinen usean vuoden ajan. Tärkeimmmät vientituotteet ovat lannoitteet ja mineraalit (noin 20 %), tekstiilit (19 %), koneet ja laitteet (10 %), kemiantuotteet (8%). Tuontituotteista suurimpia ryhmiä ovat mineraalituotteet (24%), koneet ja laitteet (15 %), tekstiilit (10 %) ja kuljetusvälineet (9%). Liettuan teollisuus on siis tuotevalikoimaltaan melko perinteistä, mutta muutoksia saattaa olla luvassa. Vilnassa toimii moderni bioteknologian alan tehdas Biotechna, jolla on mm. geeniteknolgian tuotteita. Toinen, Fermentas-yhtiön omistama tehdas on valmistumassa. Kaunas on tärkeä lääke- ja kemianteollisuuden keskus. Tekstiiliteollisuudella on vankat perinteet. Pellavan lisäksi käytetään tuontiraaka-aineita, valmistusprosessit ovat eurooppalaista tasoa.